Suvun historiaa – Sukunimestä
Nimeä esiintyy mm seuraavissa muodoissa: Grijsaijnen, Grijsain, Grijsanen, Grisa, Grisain, Grisainen ja Grissain. Rissanen -> Riissanen
Suomalainen sukunimikirja kertoo seuraavaa:
“Raja- ja Pohjois-Karjalasta (mm. Eno, Ilomantsi, Korpiselkä, Salmi, Suistamo, Tuupovaara) tavattu Riissanen palautuu ortodoksiseen ristimänimeen Riissa < venäjän Gri´sa, Grigorij. Esim. Ilomantsin Riissasen (suku ja talo) taustalla on 1600-luvun alkupuolella elänyt Griska Lukanpoika, suistamolaista Ivan Grigorinpoika Repoa on sanottu Riissan Iivanaksi, Sortavalassa on asunut Maxima Grijsainen 1614, Soanlahdella on Grigorista käytetty muotoja Grii(s)sa ja Riissa jne. Samaa perua on todennäköisesti Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa erittäin yleinen Rissanen. Osa Riissasista on voinut myös mukautua Rissasiksi pohjoiskarjalaisen valtaesimerkin mukaisesti. Rissasista on 1500-luvun puolimaista tietoja Savosta, Vesulahden, Tavinsalmen ja etenkin Juvan suurpitäjistä (an rissan 1547 Juva). Pielisjärvellä on maakirjaan merkitty Pecka Rissainen 1638. Rissa-nimiä on tunnettu läntisissäkin osissa maatamme: Pälkäneellä mainitaan Sigfred Rissa 1540, Alavudella 1575 Rissan talo ja Lauri Rissainen sekä 1706 Simo Rissa 1706. Rissa (78) tunnetaan nykyisin muolemmilla seuduilla sukunimenä. Läntisiä nimiä ei voida kuitenkaan tulkita ortodoksiselta pohjalta. Vrt. myös Lauri Ryssä eli Rytsäinen eli Rissainen 1541 Joroisissa.”
Väestörekisteri tietojen mukaan 06.07.2009 Riissasia oli seuraavasti:
Suvun historiaa – Sukutaulu
Oheinen sukutaulu esittää miten Suistamon ja Pohjois-Karjalan Riissaset mahdollisesti liittyvät toisiinsa. Tutkimus on vielä kesken.
Muita sukutauluja ohessa
